Horsemanship

En noudata mitään tiettyä tyylilajia tai tekniikkaa vaan yhdistelen niitä toisiinsa parhaaksi katsomallani tavalla. (Käytän naksutinta, rapsutuksia, herkkuja, +R/-R ja eri tyylilajien harjoituksia ym.) Toimintatapani pohjautuvat omaan kokemukseeni hevosystävällisestä ja positiivisesta yhdessätekemisestä sekä sen tuottamasta molemminpuolisesta ilosta ja kunnioituksesta. Hevoseni saa sanoa ei. Haluan koulutustilanteessa sen tietävän voivansa lähteä tilanteesta pois. Kuuntelen sen toiveita parhaani mukaan ja esitän omani kohteliaasti. Rakastan ja haluan nähdä hevoseni ylpeänä ja itsevarmana.

Meillä on Superin kanssa tapana opetella erilaisia temppuja ja niiden harjoittelu on ehdottomasti meidän suosikkijuttuja!

Ratsastaessa ja kaikissa muissakin tilanteissa pyrin käyttämään mahdollisimman vähän ja "pehmeitä" varusteita. Toki onhan se niinkin, että varusteet ovat yhtä pehmeitä kuin käyttäjänsä. Mutta sitten on anatomisia ja lääketietellisiä faktoja, joilla perustelen sen, etten käytä kuolaimia tai kovarunkoisia satuloita. (Kirjoitan aiheista postaukset myöhemmin ja linkitän tänne.) Kannustenkin kohdalla näen punaista, mutta uskon että joissain harvoissa ja valituissa tilanteissa kannuksista on hyötyä, kun niitä käyttää asiantunteva kroppansa hallitseva ratsastaja hyvin koulutetun hevosen kanssa (lue: ratsastaja, joka ei vahingossa eikä tahallaan potki / aiheuta kipua kannuksilla). Kaiken voi kuitenkin tehdä yhtä hyvin ilmankin, joten omiin jalkoihini en niitä tule ikinä kiinnittämään.

Ratsastaessa en tähtää mihinkään muuhun kuin mukavaan yhdessä tekemiseen ja terveelliseen liikkumiseen, oli se sitten hyppäämistä, koulua, maastoilua jne. Terveellisellä liikkumisella en tarkoita hevosen pakottamista kulkemaan missään tietyssä muodossa, koska: 

A) Hevosella voi olla jumeja tmv. joiden aiheuttaman kivun hevonen luonnollisesti pyrkii välttämään ja näin tehdessään käyttää vääriä lihaksia väärin ja kipeyttää itseään vielä lisää. 

B) Se ei ole yhteistyötä, se on taistelua.

C) Hevosen luottamus ratsastajaan hupenee ja se ajan kuluessa sulkeutuu kuoreensa ja sen kanssa kommunikointi vaikeutuu.
D) Jos hevonen pakotetaan (kivulla, voimalla, tai ihan vain "henkisellä" paineella) kulkemaan tietyssä asennossa, se jännittyy, jolloin sen lihakset eivät toimi rennosti, muodostuu jumeja, väärät liikeradat jäävät lihasmuistiin, mikä vaikuttaa koko ajan eskaloituvasti hevosen hyvinvointiin ja vie täysin väärään suuntaan alkuperäisestä tavoitteesta.

Luonnollisesti hevonen, joka ei ole luokkaantunut tai jo oppinut vääränlaista liikkumistapaa huonosta ratsastuksesta johtuen, liikkuu rentona ollessaan ihan hyvin ja terveellisesti. Rentona hevoset kulkevat pitkin askelin turpa matalalla ja liike kulkee koko kropan läpi. Leikkiessään ne taas kokoavat itseään ja liikkeisiin tulee lisää voimaa ja näyttävyyttä. Työskennellessäni hevosen kanssa pyrin käyttämään näitä luonnollisia reaktioita hyväksi ja sitä kautta vahvistamaan toivomaani liikettä. 

Super tykkää esitellä minulle hienoja isoja etujalkojen liikkeitä. Huomaa hieno muoto, jossa niska on rento, kaula pyöreänä kannattelee päätä, sään ja lapojen seutu sallii suuret liikeradat ja on ryhdikäs, selkä- ja vatsalihakset työskentelevät ja takajalat työntävät vauhtia masiinaan! Ilme on keskittynyt.

Niiamalla vähän, kerron Superille haluavani sen siirtävän painoansa enemmän takajaloille. Tässä Super on itseasiassa siirtänyt kaiken painonsa takajaloille :D