Taikasauva

Viimeisen vuoden aikana olen luopunut oikeastaan kokonaan voimistuvan paineen käytöstä (esim. pienet pohkeet, jos hevonen ei reagoi voimistetaan painetta kunnes hevonen reagoi) sekä takaa päin suunnatusta paineesta (esim. juoksutus perustuu yleensä takaa tulevaan paineeseen, kuten myös raipan käyttö). Muutenkin pyrin välttämään paineen käyttöä ja keksin erilaisia ratkaisuja sen kiertämiseksi.

Yksi erittäin tehokas, helppo ja hevosten mielestä hauska tapa välttää painetta on kosketuskeppi, ystävien kesken taikasauva! Alla olevassa kuvassa yksi helppo ratkaisu taikasauvasta, eli viritetään tennispallo tai muu vastaava raipan päähän. Käytännössä tähän kelpaa mikä tahansa kepukka, jonka päähän hevonen opetetaan koskettamaan. 

Yksinkertaisinta on opettaa hevonen (naksuttimen kanssa) koskemaan nenällään palloa. Ensin paikallaan, kunnes polle tajuaa idean ja mistä namit ja kiitokset tippuu. Sitten vähän vaikeutetaan, viedään kohdetta sivulle, ylös ja alas ja lopulta vähän pidemmälle, että heppa ottaa muutaman askeleen sen saavuttamiseksi. Loppu on kiinni hevosen innostuksesta ja ihmisen mielikuvituksesta.

Itse olen opettanut tämän kanssa varsan ns. sivulta ohjasajoon, ilman että jouduin kertaakaan taistelemaan suunnasta tai kumpi lähtee ensin liikkeelle. Käytännössä olin hevosen lavan takana ja ohjat kaulalla, mistä pidin vähän toisella kädellä kiinni aluksi. Liikkellelähdössä vein taikasauvan varsan nenän eteen, kun varsa lähti liikkeelle maiskautin, sillä halusin maiskautuksen olevan lopullinen merkki eteenpäin lähdölle. Suunnan varsa tulkitsi ensin taikasauvasta, mutta nykyään se osaa lukea minun kulkusuuntaani ja kevyitä ohjasapuja.

Tällä ollaan myös houkuteltu motivaationsa lähes miinuksen puolelle menettänyt poniherra liikkeelle, mistä ollaan päästy 6kk aikana muiden leikkien kautta siihen tilanteeseen, että poni tulee mielellään esitelemään temppujaan ja miten hienosti ja energisesti hän osaa nostaa ravin! Täysin ilman painetta ja työn on tehnyt 12vee Anette!!

Hevosten mielestä noin ihan muutenkin on hirmu kivaa päästä jahtaamaan jotain. Hevoselle on streessaavaa olla aina jahdattavana, pakoeläimenä ne ovat koko ajan valmiita pakenemaan ja sitten on vielä se lauman nokkimisjärjestys, jossa alimmat joutuvat toisinaan väistämään ylempiä. Eteenkin näille lauman alimmille ja hiljaisimmille yksilöille jahtaamisleikki on erittäin mieluinen ja itseluottamusta kohottava! Toki kaikki eivät välttämättä innostu tästä, mutta esittelen myöhemmin vaativammille saalistajille usein sopivan tehtävän.

>>linkki videoon<<